|
| |
|
| |
|
| |
|
| |
|
| |
|
| |
|
| |
|
| |
Hän saavutti laajaa kuuluisuutta hyvämaineisena parantajana, jonka menetelmä antoi hyvää apua mitä erilaisimmissa häiriöissä. "Osteopathy" -nimitys otettiin käyttöön virallisemmin v. 1874, Dr. Andrew T. Stillin hoidettua menestyksellisesti jo lukuisia potilaita pitkällä ajalla. Osteopatia on siis yli 125 vuotta vanha ja erittäin toimivaksi ja hyväksi havaittu manipulatiivinen, voimallisen terapeuttinen menetelmä ihmiskehon erilaisiin vaivoihin ja ongelmiin. V. 1892 hän perusti ensimmäisen osteopaattikoulun lääkäreille USA:n Missouriin Kirksvilleen, joka toimii edelleen. Silloin koulutus kesti 2 v., nyt 6 vuotta. Nykyisin USA:ssa on 14 Collegea,joissa koulutetaan osteopaatteja ja he ovat osa virallista terveydenhuolto- ja sairaanhoito- järjestelmää. Eurooppaan (Englantiin) osteopatian toi Stillin nerokas ja monin tavoin lahjakas oppilas John Martin Littlejohn v. 1917. Lontoossa toimii edelleen Euroopan vanhin osteopatiakoulu B.S.O. eli British School of Osteopathy. Englannista käsin vähitellen osteopatia on levinnyt Eurooppaan, Suomeen v. 1988. Englantilaisella n. 95-vuotiaalla Mr. John Wernhamilla, joka oli Littlejohnin oppilas, on ollut merkittävä rooli klassisen osteopatian eteenpäin viejänä ja kehittäjänä. Hän toimii luennoitsijana ja tekee osteopaattista hoitotyötä edelleenkin huolimatta korkeasta iästään. OSTEOPATIAN PERUSTEITA Osteopaatti tarkastelee ja hoitaa ihmistä kokonaisuutena. Tällöin hän etsii kehon heikoimman kohdan, korjaa sen toiminnan, ja yhdistää em. häiriössä olleen kehon alueen korjattuna takaisin toimivaan kokonaisuuteen. Osteopaattinen käsittely on vanhin länsimaisista systemaattisista manipulaatiomenetelmistä, se on siis edelläkävijä ja oppi-isä kaikille muille manipulatiivisille suppeammille menetelmille, jotka ovat lähinnä eriytettyjä osia osteopatian kokonaisuudesta. Osteopatia on myös laajin ja syvällisin manipulatiivisista menetelmistä sekä tekniikoiltaan että filosofioiltaan, joten sen mahdollisuudet hoitaa eritasoisia ihmisen kehon ja mielen ongelmia ovat selkeästi suurimmat. Osteopatia jakautuu kahteen eri koulukuntaan, joissa ongelmien/häiriön lähestymistapa on erilainen: KLASSISEEN ja ORTOPEDISEEN osteopatiaan, jotka molemmat ovat erittäin toimivia, kun niitä osataan soveltaa oikein tilannekohtaisesti. Osaamalla molempia ja soveltamalla taitoja klassisen osteopatian filosofian periaatteiden mukaisesti on varmasti parhaat työkalut käytettävissä erilaisia ongelmatilanteita varten. Usein ajatellaan osteopaattien hoitavan vain selkänikamia. On totta, että osteopaattinen käsittely kohdistetaan selkärankaan, mutta myös kehon muihin rakenteisiin, kuten rintakehään, raajoihin, kallon luihin ja sisäelimiin. Tavoitteena on saada kehon eri osat toimimaan mahdollisimman hyvin yhteistyössä toistensa kanssa. Kun kehon joustavuus, liikkuvuus ja ryhti ovat kunnossa, toimivat myös elimistön hermotoiminta ja verenkierto optimaalisemmin. Selkäranka koostuu 24 nikamasta. Kunkin nikaman välisistä aukoista kulkevat hermot selkäytimestä sisäelimiin, lihaksiin ym. kudoksiin ja takaisin selkäytimeen. Hermot viestittävät ja säätävät toimintaa, kuten verenkiertoa, jännittyneisyyttä ja lämpötilaa. Toimiva, tasapainoinen hermosto on välttämätön normaalille verenkierrolle ja aineenvaihdunnalle. Seurauksena on hyvä vastustuskyky kehon tasapainoa häiritseviä tekijöitä vastaan. Näin kehon tasapainoa ja terveyttä ylläpitävät toiminnot ovat aktiiviset. Tämä on edellytys hyvälle terveydelle. Elämän laki on liikkuvuus - mobiliteetti John Martin Littlejohn * * * |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|